MEJÄ

METSÄSTYSKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOE (MEJÄ)

MEJÄ..jpg
MEJÄ.startti-scaled.jpg
MEJÄ.kaato_.kiitos-CROP-KUVA-scaled.jpg
MEJÄ.SSL2017-scaled.jpg
FB_IMG_1591884569746
MEJÄ.laukauksensietotesti-scaled.jpg
FB_IMG_1591884738139 crop
9.jpg
Luca-tarkkailee-1.jpg
IMG-20200110-WA0020 crop
IMG-20200119-WA0006

 

Kokeen tarkoituksena ja ensisijaisena tehtävänä on arvioida koiran kykyä haavoittuneen riistaeläimen jäljestyksessä. Kokeessa pyritään mahdollisimman tarkasti jäljittelemään haavoittuneen riistaeläimen käytöstä ja koira-ohjaajaparin toimintaa mahdollisessa tosi tilanteessa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat. Kokeessa kilpaillaan kahdessa luokassa: AVO- sekä VOI-luokassa. VOI-luokkaan koira nousee saavutettuaan AVO-luokassa kaksi AVO ensimmäiseen palkintoon oikeuttavaa tulosta. Osallistuessaan VOI-luokkaan, koira tarvitsee lisäksi näyttelytuloksen. Koemuodossa voidaan saavuttaa jäljestämisvalion (FI JVA) arvo sekä siinä voidaan myös koiralle saada oikeus verovapauteen jäljempänä kerrotuilla tavoilla.

Jälki

Verijälki tehdään kokeessa naudan tai hirvieläimen verellä riistarikkaaksi tiedettyyn maastoon. Jäljen muoto, pituus ja ikä vaihtelevat koeluokan mukaan jäljempänä kerrotuilla tavoilla. Jälki tehdään maastoon verellä kastettua sientä perässä vetäen. Jokainen kokeeseen osallistuvat koira kilpailee omalla varta vasten sille tehdyllä jäljellä, joka kokeen alkaessa ao. koiralle arvotaan. Metsässä jälki on ”piilomerkattu” sitten ettei koiran ohjaaja periaatteessa sitä kykene havaitsemaan. Jälki päättyy nk. kaatoon, joka yleensä on hirven tai kauriin (peuran) sorkka..

kaaviopiirros: AVO-jälki

kaaviopiirros: VOI-jälki 

Jäljestystapahtuma

Jäljestystapahtumaan osallistuu n. 6 metrin jäljestysnaruun kytketty koira, koiran ohjaaja, tuomari sekä jäljen kulun tunteva opas, joka yleensä on tehnyt jäljen metsään. Koiralle osoitetaan jäljen alku, joka esittää riistan haavoittumispaikkaa tämän jälkeen koiran tulisi itsenäisesti seurata jälkeä aina kaadolle saakka ilman sille pitää näyttää jäljen sijainti uudelleen. Ohjaajan tehtävänä on vain seurata koiraa jäljestysnarun päässä ja mahdollisesti ”lukea” ja samalla kannustaa koiraa jäljestystyössä. Ohjaaja ei saa auttaa koiraa kokeen aikana. Tuomari arvostelee koiran työskentelyä koko jäljestystapahtuman ajan ja hän tekee merkintöjä koiran jäljestämistavasta (maa-ilmavainu), kiinnostus muusta riistasta, poukkoilu jäljen sivuun, into seurata jälkeä jne.. Kaikki nämä osa-alueet on pisteytetty ja kun koira saavuttaa tietyt pistemäärät se palkitaan luokkansa 1, 2 tai 3 palkinnolla. Mikäli koira on kolmasti täytynyt opastaa uudelleen jäljelle koe keskeytetään. Samoin jos koiralta kuluu liiaksi aikaa. Koiraa ei myöskään voida palkita mikäli se ei ole riittävän kiinnostunut tai toisaalta pyrkii raatelemaan kaadon. Kun koira on kahdesti palkittu AVO 1 palkinnolla se siirtyy VOI-luokkaan, missä kolmella 1 palkinnolla se voi saavuttaa jäljestysvalion arvon. Ennen koiran pääsyä maastoon suoritetaan nk. laukaisunsietokoe jolla tutkitaan koiran mahdollista arkuutta kiväärinlaukaukselle. Jos koira todetaan ”paukkuaraksi” sitä ei päästetä jäljelle.

Koetoiminta

MEJÄ-kokeita järjestävät useat eri rotuyhdistykset, metsästysseurat, kennelseurat tai jopa varta vasten koemuotoa varten perustetut yhdistykset. Myös eri Spanielikerhot järjestävät vuosittain useita MEJÄ-kokeita. Koiramäärä kokeisiin on useimmiten hyvin rajoitettu, joten kannattaa jo hyvissä ajoin ilmoittaa koiransa kokeeseen. Useimmiten kokeeseen pääsyä helpottaa myös osallistuminen jäljen tekemiseen, joskaan se ei saisi olla kokeeseen pääsyn ehtona. Kokeeseen hyväksytylle koiralle ilmoitetaan kirjallisesti ajo-ohje ja koeaikataulu, jota pitää noudattaa. Yleensä ei kokeen alusta myöhästynyttä koiraa enää päästetä kokeeseen. Spanielirodut kilpailevat vuosittain nk. Spanieleitten jälkimestarin arvosta. Tähän kokeeseen päästään erilaisten karsintakokeiden perusteella. Muita kilpailukokeita ovat esim. kunkin rodut ja ryhmän keskeiset mestaruuskokeet, piirimestaruuskokeet sekä piirimestareitten kesken kilpailtava kaikkien rotujen jäljestämisen Suomen mestaruus, jonka voittaja saa kantaa vuoden SM-jälkimestari-titteliä.

Koiran koulutus jäljestämiseen

On heti alkuun lähdettävä siitä, ettei kaikista koirista koskaan tule jäljestäjää ei edes välttävää sellaista. Useimmista kuitenkin hyvällä ja asiantuntevalla koulutuksella saadaan kokeeseen hyvinkin osallistua kannattava koira, jolla on myös hyvät mahdollisuudet JVA-arvoon. Koulutus kannattaa aloittaa jo melko nuorella koiralla. 4-5 kk ikäiselle pennulle voidaan jo vetää lyhyitä verijälkiä vaikkapa kotipihalle. Samalla kannattaa opettaa koiraa käymään metsässä jolloin pentu tottuu metsän tuoksuihin ja maastoon yleensäkin. Isännän ja pennun yhteiset metsälenkit ovat molemmille hyvää ja antoisaa ulkoilua samalla myös ohjaaja tutustuu metsän ihmeisiin. Liian tiheää verijäljen tekemistä on nuorelle pennulle syytä välttää, jottei tule kyllästymistä. Mikäli pentu suoriutuu verijäljestä hyvin on se syytä aina jotenkin palkita, jolloin se tajuaa että hyvin loppuun suoritetusta työstä seuraa palkinto, jolloin se myöhemminkin jaksaa jäljestää jäljen aina kaadolle, mikä kokeessa sitten useimmalle koiralle onkin aivan riittävä palkinto ohjaajan taputusten lisäksi. Kun pentu on oppinut verijäljen merkityksen kannattaa tehdä pikkuhiljaa vaikeutuvia ja eri muotoisia ja pituisia jälkiä aina erilaisiin maastoihin jos mahdollista. Koulutusvaiheessa ei koiraa kannata päästää kovin kauas jäljestä, vaan se on pyrittävä opettamaan seuraamaan jälkeä hyvin läheltä, jottei siitä tulisi ”haahuilijaa”, joka koesuorituksen aikanakin tekee lenkkejä ja seuraa riistapolkuja varsinaisen jäljestämisen ohessa. Kun koiralle sitten pikkuhiljaa kehittyy varmuutta lisää kannattaa sille antaa lisää toimintavapautta, jotta se myös kykenee halutessaan etsimään jäljen jos se sen hetkellisesti kadottaa. Opettele samalla myös itse ”lukemaan” koiraasi, jolloin kykenet koiran käytöksestä huomaamaan koska se on mahdollisesti kadottanut jäljen tuoksun. Lähde kokeeseen vasta kun olet kouluttanut koiraasi. Koe ei ole paras mahdollinen koulutustapahtuma. Sinun kannattaa kysellä koiratuttaviltasi, omalta kerholtasi tai mahdollisesti kennelpiiristäsi mistä olisi saatavissa asiantuntevaa apua koiran kouluttamisessa. Useimmissa suurissa kaupungeissa sekä useimpien suurten noutaja-, mäyräkoira- tai spanieliyhdistyksissä järjestetään säännöllisesti MEJÄ-koulutusta kokeneitten harrastajien toimesta, jotka antavat hyviä vinkkejä. Muista samalla huolehtia myös omasta kyvystäsi liikkua vaikeakulkuisessakin maastossa joten sinullakin täytyy kuten myös koirallasi olla vähintäänkin välttävä mieluummin hyvä kunto kun osallistutte kokeisiin.

Suomen Spanieliliiton MEJÄ-Mestaruuskokeen lohkojako ja lohkovastaavat

Kunkin lohkon edustaja kilpailee Spanielien Mejä-mestaruudesta vuosittain järjestettävässä tapahtumassa.

Linkki: Suomen Spanieliliiton MEJÄ – mestaruuskokeen lohkojako ja lohkovastaavat

Linkki: Suomen Spanieliliiton MEJÄ- mestaruuskokeen säännöt

HISTORIA

Linkki: Spanielien Jälkimestaruuskokeen historia vuodesta 1970

Linkki: Spanielien Jälkimestarit vuodesta 1970-2019

Linkki: Spanielien Jälkimestarit 2010-2023

MEJÄ.startti2-scaled.jpg
MEJÄ.sorkka.löytyi.jpg
MEJÄ.sorkka.jpg
Otzi.jpg
14-scaled.jpg
IMG_1355.jpg
SPME.sorsastuspaikka.jpg
SPME.skutsi2.jpg
14-scaled.jpg
MEJÄ-sorkkaan-tutustuminen-vähän-piennnetty-e1586968760121.jpg
SPME.skutsi2.jpg